Hakemus Ars Hämeen juhlanäyttelyyn 2015

Olen tarjoamassa Ars Hämeen juhlanäyttelyyn 2015 teoksia, joissa soi minulle tärkeä ja merkittävä musiikki. Onnistuin näkemään Nick Caven ensimmäisen kerran vuosien odotuksen jälkeen Berliinissä 2003. Hänen tumma ja rosoinen soundinsa oli jo pitkään ennen sitä säestänyt taivaltani. Caven avulla löysin harmaan värin (ks. ”Loom of the Land”). Ja harmaahan on hyvä väri niin kuin Ismo Alanko sanoo. Enemmän värikirjoa olen löytänyt Tom Waitsin tulkinnoista. Vaikka niissä soi juurevasti vanha länsi, ilmiasu näyttää enemmän kabareelta Friedrichstrassella.

Musiikki osuu suoraan sydämeen, mutta antaa myös mielikuvitukselle siivet: miten upeaa onkaan jammailla Miles Davisin ja John Coltranen kanssa. Taitavan soittajan käsien ja soittimen yhteistyössä on samanlaista herkkyyttä, jota tavoittelen työskennellessäni omien taidegraafikon instrumenttieni kanssa työhuoneella Hakalanniemessä.

Uusimmissa töissäni yhdistän metalligrafiikan ja kollaasin, vedostamisen ja puun kaivertamisen sekä maalaamisen telaamalla. Tarkoitukseni on tutkia edelleen itselleni tärkeiden muusikoiden tuotantoa, nyttemmin balladien ohella myös rankempaa ohjelmistoa. Silti joskus ”hiljaisuus kauneinta musiikkii on”, kuten Isokynä sen aikanaan sanoi. Näyttelykokonaisuuteni olisi siis kooste muistoja ja tuoreita kokemuksia basson varressa ja prässin äärellä.



Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.